Jag är anglofil och biblioman, har överdrivet intresse för att samla och äga böcker, läser, fotograferar, periodvis läsare; läser olika mycket olika böcker. Min barndomsdröm om ett eget bibliotek är uppfylld, är gift med en bokläsare som älskar Fantomen. Som mormor och farmor läser jag även barnböcker. Jag mår bra av att omges av böcker, att vara beroende av böcker måste vara det nyttigaste beroendet. Litteraturbanken. My own photos.

06 januari 2019

Banaanitalo av Leo Ylitalo

Banaanitalo (2017) av Leo Ylitalo vann Finlandiapriset 2017, författaren är bosatt i Göteborg. Boken berättar om ung finsk arbetskraft på 1970-talet i Maraboufabriken, där många olika nationaliteter samsas. Många roliga historier uppstår, mycket skratt. Hemlängtan. Hyran på de små ettor dras av lönen.

"Hän tarkastelee pientä, kolmitasoista kirjahyllyä, jossa lojuu yksiön vakiosisustukseen kuuluvia ruotsalaisten kirjailijoiden - Selma Lagerlöf, Harry Martinsson, Karin Boye, Olof Lagercrantz ja August Strindberg - klassikkoteoksia. Pääasiassa kielen oppimisen vuoksi hän valitsee luettavakseen Strindbergin. Kirjailijan vaimojen joukossa oli suomenruotsalainen näyttelijä Siri von Essen. Takkutukkainen Strindberg näyttää romaanin takakannen kuvassa palavakatseiselta, miltei mielipuoliselta.

   Samassa Raimo muistaa lähes sanasta sanaan tekstinpätkän, jonka hän oli lukenut lukion oppikirjasta: "Strindberg oli ristiriitojen vaivaama, häilyvä sielu. Hänen elämäänsä kuuluivat viha, rakkaus, kolme avioliittoa, viisi lasta, konfliktit, rahavaikeudet ja kaikkialla häntä vaanivat demonit. Mutta henkilökohtaisen infernonsa keskelläkin Strindberg säilytti kielen suvereenisen hallinnan ja loiston ja kirjoitti itsensä maailmankirjallisuuden titaanien joukkoon."

    Strindbergin omaelämäkerrallinen romaani Ensam julkaistiin vuonna 1903: "Och så märkte man att ingen längre pratade om framtiden, utan bara om det förflutna, av den enkla grund att man redan befann sig i den drömda framtiden och icke kunde dikta någon mera."
   Tämä saa riittää lauantaipäivän annokseksi ruotsin kieltä, Raimo ajattelee, sulkee kirjan, astuu sandaaleihinsa ja lähtee ulos." (sid 27)

19 kommentarer:

Jokke sa...

Jag tror, att jag ska läsa detta. Harri Nykänens Raid, många av personer jobbade i Marabo. Mika Myllylä och Jari Sillanpää har växt i Sverige. Om man måste flytta tillbaka, var är hans eller hennes rötter.

Tosiaan Raidissa, Raid ja hänen ystävänsä olivat olleet töissä Maraboulla. Volvon tehtaille meni paljon porukkaa. En ihan tarkoin tiedä Mika Myllylän ja Jari Sillanpään vaiheita, mutta molemmat asuivat lapsuutensa ja nuoruuttakin Ruotsissa. Tukholma minusta muistuttaa Helsinkiä, Göteborg hieman Turkua.

Hanneles bokparadis sa...

Jokke, rötter kan växa på nytt, tror jag. Kiva saada tietää enemmän, sinä näitä tunnet enemmän kuin minä. Samaa mieltä että Göteborg vähän turkulaista.

Jokke sa...

Det är sannt och fint, att rötter växer.
Jag bokade denna bok (Bibliotek vid Åbo, jag är den första i ett kö :)

Totta juuret useimmille kasvavat, mutta on henkilöitä, jotka eivät tunne itseään osalliseksi kummassakaan valtiossa, ei vanhassa kotimaassaa ei uudessa, osa pärjää molemmissa, niin kuin varmasti tämän blogin pitäjä siellä Göteborgissa.

Varasin tämän kirjan Turun kaupunginkirjastosta, ja olen ensimmäinen jonossa, joten saan sen varmasti pian. Täällä kirjat tulevat samalla lailla kuin Göteborgissa, mutta muistaakseni siellä lukee vielä varaajan nimi, täällä on jokaisella oma asiakasnumero, ja ne ovat numerojärjestyksessä kirjastossa.

Hanneles bokparadis sa...

Jokke, bra att uppmärksamma boken så den inte hamnar i något magasin :) Täällä kaikki omalla nimellä, naapurit näkevät mitä luen...

Minun oli pakko sopeutua, kielettömänä en halunut olla - vaikka ruotsi koulussa nelonen tai vitonen aina - mutta setäni Tukholmassa ei koskaan oppinut ruotsia neljänkymmenen vuoden aikaan; Aseassa töissä. Minä olen lukenut jopa suomea Göteborgin yliopistossa, ettei unohtuisi.

Ylva sa...

Det låter spännande! Jag har pratat med en som jobbat på Cloetta.

Hanneles bokparadis sa...

Ylva, hur skulle Sverige klarat sig utan alla finnar....

Sara Pepparkaka sa...

Oj, det där var ju en spännande bok!

Hanneles bokparadis sa...

Sara, intressant för många.

Jokke sa...

Jag läste boken, och den är bra. Leo Ylitalo skriver på finska och flytande. Det var ett problem (kanske), på 1970-talet var finska ganska annorlunda. Tex ingen sade då vitun vitun, dethär ordet är nu populär, det ersätter punkten (eri mainittu kirosana varsinkin nuorisonkielessä korvaa jo kaikki välimerkit ensin pisteen, nyt jopa pilkun, ja kovaan ääneen sanottuna huutomerkin) Tunnen jostain syystä aika monta ihmistä, jotka ovat muuttaneet takaisin Suomeen eläkeläisenä, osa on tuttavia, osa sukulaisia, ja heidän sanavarastonsa on hieman erilainen. Onhienoa, että on Sisu-radio, missä ihmiset voivat kuulla suomea ja suomalaisia kappaleita). Jag lyssnar ocksä på Sisuradio, Tack Hannele! Utan dig har jag inte läst denna. (varmasti kaikki kieoppivirheet, toisin kuin Ylitalolla, joka osaa suomea edelleen hyvin)

Hanneles bokparadis sa...

Jokke, mielenkiitoista lukea mielipiteesi. Aina vaikea kirjoittaa nuorten kieltä, sehän muuttuu nopeesti. Kieli pysyy samana, jos toisessa maassa kauan. Minä olen pyrkinyt pysymään mukana, mutta huomaan että on paljon mitä en ymmärrä... huomaan kun vanhat kaverit Suomessa kirjoittavat facebookissa, joskus kysyn, mitä tarkoittavat.

Paula sa...

Kiinnostava kirja, yritän löytää kirjastosta. Jos sitä ei ole meidän kirjastossa sen voi tilata mistä tahans Ruotsin kaikista kirjastoista, Maksaa kaksikymppiä, todella hinnanarvoista. Tulin itse tänne 1978 mutta pankkialalle. Tosin kävimme tutustumassa Marabou-tehtaaseen jossa saimme syödä suklaata niin paljon kuin jaksoimme. Suomenruotsalaisena minulla on ollut vähän helpompi sopeutua mutta sieluni on suomalainen.

Hanneles bokparadis sa...

Paula, jännä kirja, minä tulin 1971, en osannut paljon ruotsia, nyt ruotsin maisterin paperit yliopistosta... luin myös suomea Göteborgin yliopistossa, tein yötöitä vanhusten kanssa. Göteborgissa saa tilata ilmatteks 25 eri kirjastosta, hakea ja jättää mihin halua.

Leo sa...

Heippa hei kaikille. Mukava havaita, että kirjani Banaanitalo synnyttää keskustelua. Sain kimmokkeen tämän kirjan kirjoittamiseen kuunneltuani Antti Tuuria, joka kertoi romaaninsa Tangopojat syntyvaiheista. Ajattelin, ettei minun tarvitse haastatella ketään tai kysellä keneltäkään kuten Tuurin, millaista ruotsinsuomalaisten nuorten elämä ja työnteko oli 1970-luvun Tukholmassa ja aivan erityisesti Maraboun suklaatehtaalla, koska työskentelin siellä itse. Pian jo lähes 50 vuoden Ruotsissa olon jälkeen voin sanoa, että Suomi on synnyinmaani ja olen edelleen Suomen kansalainen, mutta Ruotsista on tullut kotimaani. Ollessani Ruotsissa (asun Göteborgissa) tunnen sisimmässäni voimakasta suomalaisuutta, mutta parin viikon Suomessa olon jälkeen alan kaivata Ruotsiin. Muuten, esikoisteokseni Sururisti, joka kuvaa 1950-luvun pohjoispohjalaista kyläyhteisöä voitti vuoden 2017 Kaisa Vilhuinen -kirjapalkinnon. Syyskuussa 2019 ilmestyy kolmas kirjani Kuningattaren kellonsoittaja, jonka tapahtumat sijoittavat tämän päivän Göteborgiin.
/kirjailija Leo Ylitalo

Hanneles bokparadis sa...

Leo, melkein tuntuu että tiedät enemmän näistä oloista kuin minä, tosi mielenkiintoista luettavaa. Minä olen asunut Göteborgissa 40 vuotta ja olen Ruotsin kansalainen ja nämä lapseni ja lapsenlapseni ovat ruotsalaisia... Yritän nyt lukea suomalaisiakin kirjoja, kerron terveiset tälle kirjaston lukupiirin porukalle. Tuo kolmas kirjasi pitää lukea!

Hanneles bokparadis sa...

Leo, kerroin terveisesi lukupiirille, nyt Göteborgin kirjastonhoitaja tilaa syksyllä sinun uusimman kirjan Kuningattaren kellonsoittaja.

Unknown sa...

Hannele. Kirjani Kuningattaren kellonsoittaja ilmestyykin jo elokuussa.

Hanneles bokparadis sa...

Leo Ylitalo, kiva.

Unknown sa...

Heippa hei. Uusin kirjani KUNINGATTAREN KELLONSOITTAJA ilmestyi tällä viikolla. Se on tilattavissa verkkokirjakaupoista, kuten myös Suomalaisesta kirjakaupasta tai suoraan kustantajalta. Leo

Hanneles bokparadis sa...

Leo Ylitalo, huomasin, kohta meillä kait syksyn eka tapaaminen kirjaston lukupiirissä.